Syksy saa ja minä myös

Kurjenpolvipenkin laajennus valmistuu viimein ja vihdoin. Loput kasvitilauksetkin saapuivat ja pääsin istuttamaan ne penkkiin. 

Peittokurjenpolvi

Vanhan osan takalaitaan istutin kaksi matalaa pensashanhikkia. Samoin istutin jo aiemmin ennen laajennuksen aloittamista kaksi syysleimua Sini. Tähän aikaan kasvit eivät ole edustavimmillaan. Yhden jaloangervon siirsin keskipenkistä.  Vanhaan osaan päätyi myös tilaajalahjana tulleita liljoja Brasilia light Pink ja tulppaaneja.

Laajennusosan etureunaan siirsin vanhasta osasta peitto- ja tuoksukurjenpolvia. Lisäksi istutin niiden ”viereen” espanjankurjenpolvea ja idänkurjenpolvea ja ihan laitaan posliinihyasinttia. Takaosaan tuli isotähtiputkea, tarhapäivänliljaa ja syyskinimikkiä. Keskelle istutin tiikerinliljaa ja tulppaaneja. Vanhan ja uuden alueen rajalle laitoin idänunikkoa ja loput tiikerinliljat. 

Laajennusosan takana olevan pihlajan juurelle tökin idänsinililjan sipuleita. Purppuraheisiangervo jää talven yli entiselle paikalleen ja siirrän sen vasta keväällä.

Reunan viimeistely jää todennäköisesti kevääseen myös. Ilma on jo niin kylmä, että olen iloinen, kun saan kaikki sipulit maahan. Tänään onkin yllättäen lämpimämpi ainakin päivällä.

Vielä yksi juttu, minua ärsyttää aivan suunnattomasti tämän alustan hankala ja "omapäinen" asettelu. Vaikka kuinka yritän ottaa pois ylimääräisiä rivejä, niin ei auta.

Rikka silmässä

Kukkapenkin muodon vaihteleminen eri vuosina ja sen vaikutus pihan ilmeeseen. Penkin muodon muotoutuminen tarpeen mukaan ja sen vaikutukset.

Pioni

Alkupenkki 

Ensimmäinen kukkapenkki tässä pihassa on muuttanut muotoaan useita kertoja vuosien saatossa. Alkupenkki oli puolipyöreää muotoa tavoitteleva. Ja siihen istutettiin edellisestä paikasta mukana tulleet valkoiset kukat: pioni, akileija, suopayrttiä ja kiiltoleimuja. Uusia tuli päivänlilja ja punaiset keijunkukat.

Kukkapenkki

Uusi muoto

Mutta eihän se nyt pitkään riittänyt, penkkiä piti laajentaa. Tehtiin pieni uloke kesäkeittiön viereen. Siihen istutettiin jaloangervoa, purppura pikkusydäntä ja muutama matala värililja. Lasten tuoma äitienpäiväruusu sai siinä sijansa myös.

Äitienpäiväruusu

Voihan surkeus, ihana pioni ei enää talvehtinut ja siitä suivaantuneena tuli uusi laajentaminen, uloketta levennettiin ja pitennettiin ja kapea osakin sai vähän lisää tilaa. Penkkiin tuli nyt kurjenpolvea ja nukkapähkämöä. Nukkapähkämö oli valitettavasti vain yhden kesän ilo. Tilalle tuli lisää kurjenpolvea.

Kukkapenkki

Kukkapenkin uusi muoto

Muna vai neljännesympyrä

Sadekesän jälkeen syksyllä innostuin taas muuttamaan penkin muotoa. Penkki pyöristyi ja siitä tuli suurin piirtein neljännesympyrän muotoinen.

Kurjenpolvipenkki

Mutta nyt tänä kesänä se ollut rikkana silmässä. Olen kiertänyt sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Ja ärsyyntyminen kasvaa päivä päivältä. Vielä minä sille jotakin teen. Syksy on vasta alussa ja ensi kevätkin toivottavasti koittaa joskus.

Sadekesä Maalaiskaupungin pihassa

Maalaiskaupungin pihan uusi suuri istutusalue on vielä keskeneräinen ja saa täydennysistutukset. Pihalle löytyy somisteita. Vanhan kukkapenkin uudistaminen on jälleen ajankohtainen.

Keiju muutti Maalaiskaupunginpihaan...

Keiju muutti Maalaiskaupunginpihaan..

Kevät edistyi pikkuhiljaa, pikkusipulit aloittivat kukinnan ja muutama valkovuokkokin oli hengissä.

 

Scillat

  Istutusalue sai täydennystä, Pikkussydän, Harmaakurjenpolvet ja Harmaamalvikki ja tarhajalomalva laitettiin isommalle alueelle. Pienemmälle tuli kokeeksi matalaa kurjenmiekkaa.

Näin kulkiessani jossakin kaupunginpuistossa upean Marjaomenapuun ja sain sen taimen hankituksi. Paikkakin löytyi ihan helposti. Ja kyllä, tulppaanit ja narsissit kukkivat.

Tulppaaneja

 

Vesikö ämpäristä lorisee... keväällä tehty kaivon koriste taisi olla enteellinen. Vettä vain sataa ja sataa loputtomasti. Pilkisteleehän se aurinkokin välillä, eivätkä kukat menneet ihan pilalle.

Vaaleanpunaista unelmaa

Syyskesän muutostöitä

Ja syyskesällä se taas iski, nimittäin muutosten teko vimma ja kurjenpolvien himo. Vanha kukkapenkki joutui myllerryksen kohteeksi. Suopayrtit siirtyivät nauhusten ja pensasmaan väliin. Sinne istutin myös Kevätkaihonkukkaa. Vanha kukkapenkki muutti vähän muotoaan ja laajeni samalla. Siirsin tuoksukurjenpolvet reunalle. Päivänliljaa ja laukkoja tuli takaosaan. Ihan reunalle laitoin kevättähteä. Keskelle istutin varsankelloa ja minttua.

Lisäksi tein hiekkareunuksen kiertämään etuosaa, uusi kokeilu nurmikon leikkuun helpottamiseksi.

Hillitöntä kaivamista ja taistelua Maalaiskaupungin pihassa

Terassin rakentaminen aloitetaan tänä kesänä. Kevättalvella pyydettiin tarjoukset ja saatiin myös, valittiin tekijä, mutta mitään ei tapahtunut. Uusi yritys ja uusi valinta.

Valkoiset ja siniset lemmikit kukkivat pihlajan alla

Kevät tuli ja alkoi hillitön kaivuhomma. Aidanteen istutusalue vaatii totista työtä, vähän apua jälkikasvultakin. Välillä nousi ”mukavan” isoja kiviä. 

Hupsis, mitä niille tehdään. No tontti on ylempänä kuin tie, no katu, joten tontin laita on jyrkkä ja hankala. Multa valuu alas.

Jipii, nyt on kiviä, pengerretään. Kaivutyön edetessä pengerryskin etenee.

Pengerrys

Terassin tekoa sai odotella ja hermot alkoivat kiristyä, oli nimittäin kuitenkin päädytty lasitettuun. Tekijöitä oli näin ollen kaksi ryhmää: pohjan ja lattian tekijät ja erikseen lasituksen asentajat.

Työt alkavat

Vihdoin työt alkoivat ja ilmoitin heti, että haluan takaoven edessä olevat 50x50 betonilaatat itselleni jatkokäyttöön ja samoin perustusten kaivussa lähtevän rakennushiekan. Päätin käyttää osan niistä keinun alustan tekoon ja osalla suurentaisin kesäkeittiön alustaa. Keinunalusta oli joltisenkin työläs saada tasaiseksi. Se tuli siihen koivun alle ja koivu oli alempana kuin piha, joten siinä oli rinne. Kunnon kiveys tueksi ja hiekalla tasaiseksi, onnistui.

Puutarhakeinun alusta

Nauhuspenkki

Pojat tekivät terassinpohjaa ja minä tyttö jatkoin omia juttujani.

Laajensin nauhuspenkin soikeaksi keinunalustan mittaiseksi alueeksi.

Uusin ja laajensin kesäkeittiön alustaa ja samalle tein kukkapenkkiin siivekkeen pihalle päin. Sen vieritse tuli polku pihlajien alle, siis kukkapenkin ja kesäkeittiön väliin. Kukkapenkkiin tuli uusia kasveja, päivänlilja, pikkusydän, jaloangervo ja muutama taimi kurjenpolvea.

Kukkapenkki

Aidanteen istutus

Pojat saivat vihdoin perustukset tehtyä 

Terassin pohja

ja pääsin istuttamaan taimia aidanteeseen. Olin hankkinut niitä pari kolme lisäämään niin sanotusti kadunvarren suojausta, mutta huomasin, että niitä oli enemmänkin ylimääräisiä. No ei se mitään, istutin kolme suoraan pensasmaahan ja loput kadunvarteen sopiviin väleihin.

  Ja uurastus palkittiin, taimet maassa ja alue katettu. 

  

Loppusiivous ja mitä siitä seurasi

Lasituksen valmistuminen kesti pitkälle syksyyn, mutta valmistui viimein. Järjestelimme pihalla paikkoja ja ennen kaikkea siivosimme pois rakentamista jäänyttä ylimääräistä tavaraa. Siirsimme keinun paikoilleen. Ja siitäkös riemu repesi: ei sitä voi siinä pitää, se on näköesteenä ja minun yksityisyys kärsii, kun te istutte siinä ja katsotte minun pihaan. Pyysimme asianomaista vähemmän ystävällisesti poistumaan pihaltamme.

Myöhemmin lupasin siirtää keinun seuraavana kesänä toiseen paikkaan.

Terassi valmistui ja tuli talvi.

Maalaiskaupungin pihan vuosi 2013

Piha heräili pikkuhiljaa, sinne tänne istutetut pikkusipulit aloittivat kukintansa, lemmikit jasmikkeen alla ja kurtturuusun juurella kukki muutama valkovuokko.

Lemmikit jasmikkeiden alla

Kesä 2013 oli rauhallisempaa aikaa tai miten sen nyt ottaa. Keväällä siirrettiin keinun päästä juhannusruusu naapurin rajalle. Juhannusruusun tilalle istutettiin Lapinnauhus. Sen kukkavarren kasvamista ja kehittymistä oli mukavaa seurata.

Lapinnauhus

Naapuri tarjosi kuunliljojaan, oli jakamassa, otin tarjouksen vastaan. Istutin ne valepenkin, ruusujuurten jatkoksi. Ruusujuuripenkissä kukoistivat luonnonkukat, puna-ailakki, päivänkakkara ja harakankello.

Luonnonkukat

Kurtturuusut ja muut pensaat

Katselin kurtturuusupensaita ja totesin harmikseni, ettei kahden edellisen kesän harvennusleikkuut olleet juuri auttaneet. Päätimme tehdä radikaalin ratkaisun ja hävittää ne kokonaan. Naapurin mies auttoi rajalla olevien pensaiden juurakoiden ylös kaivamisessa. Oman pihan perällä olevan kaivoimme itse ylös. Juhannusruusu vaihtoi jälleen paikkaa, tuli sen paikalle.

Tornionlaakson ruusun istutin kahden pihlajan väliin. Pihlajien alla oli jo alkanut levitä lemmikki ja idänsinililja.

Kesän mittaan oli pakko vähän muuttaa pensasistutusaluetta. Lumipalloheisi ja pari pensashanhikkia istutettiin siihen ja alue muutettiin yhtenäiseksi ja ympäröitiin antiikkitiilillä. Jäi vähän kesken, kun väsähdettiin. No kesä se on ensikesäkin.

Jasmikepensas

Mitä tilalle?

Halusin jotain näkösuojaa naapuriin päin. Vaihtoehtoja mietittiin pitkään ja hartaasti. Viimein päädyttiin lännenheisiangervoon ja vapaasti kasvavaan aidanteeseen. Tilasimme taimet seuraavaksi kevääksi.

Keinahtelee 

Nimittäin terassin lattia. Sille on pakko tehdä jotakin pikapuoliin, no mietitään. Taloyhtiö uusi naapureiden väliset aidanpätkät. Paremminkin ne olisi voinut tehdä, mutta näillä mennään. Poika ja miniäntekele toivat äitienpäiväruusun ja se pääsi ruukkuun terassin kulmalle.

Pojalta ja tyttöystävältä äitienpäiväruusu.

Kesäkuun lopusta pitkälle elokuuhun kukkapenkki kukoisti.

Suunnittelua ja päätöksiä 

 Syksyn mittaan terassin laudoitus antoi periksi ja joku räsähti poikki. Keväällä se on sitten uusittava. Sitä pohdiskeltiin puoleen ja toiseen. Meistä ei kummastakaan olisi sen tekijäksi eikä poika ehdi omilta töiltään. Oli kysyttävä tarjouksia. Terassista tulisi koko asunnon mittainen, entinen oli noin puolet.

Talvella, kun siitä oli puhe, siskolikka tuntui pitävän itsestään selvänä, että tulee lasitettu. Meillä se ei ollut käynyt mielessäkään. Katselin toki kuvia lasiterasseista ja ihastelin niitä, mutta ei kai meille.

Uusi kevät saapui Maalaiskaupungin pihaan

Lumi suli pois ja kevät saapui pikkupihaammekin. Koitti jännittävä hetki, kun purimme kukkapenkkikaivannon talvisuojauksen. Mitä löytyy peiton alta?

Poistimme oksa- ja lehtikatteen kasvien päältä. Jännitys tiivistyi, miten oli mahtanut käydä. Ja miten suurenmoinen yllätys, monesta ruukusta ja pussista paljastui kalpea uusi kasvu.  Valkoinen pioni oli talvehtinut hienosti ja vain odotti uuteen penkkiin pääsyä. Samoin akileija, sinilatva, suopayrtti, leimukukka ja lemmikki. Kaikki olivat valkokukkaisia, edellisen paikan teema.

Nyt tuli valtava kiire saada kukkapenkki tehtyä valmiiksi. Multaa, multaa, pussimulta ei riitä mihinkään. Kuka myy isompia eriä. Löytyi, kuutio ensialkuun kukkapenkkiä varten.

Halusin ehdottomasti kohopenkin ja se tarvitsee reunatuen. Meni toinenkin tovi etsiskellessä. Vihdoin päädyimme antiikkitiileen. Siitä muodostui ongelma, ei toimitusta kappaleittain, koko 600kg:n lava tai ei mitään. No otetaan lava... Kauppaan vain ja lavallinen tiiliä ilmestyi pihaan.

Ja niin puolikaaren muotoinen kukkapenkki saatiin tehtyä. Kukkapenkki sai mukana tulleitten perennojen seuraksi punaisia keijunkukkia.

Mutta, mutta… pihan takaosa oli edelleen huomattavan alhaalla, jasmikepensas omalla kumpareellaan. samoin kaksi uutta jasmikepensasta, ei hyvä. Niinpä tilattiin 10 kuutiota multaa. Kottikärryllinen jos toinenkin siirtyi kullan kärräämänä pihanperälle.

Mutta voi, tiiliä on mittaamaton määrä. Mitä lopuille tehdään? Päädyin reunustamaan kaikki istutusalueet tiilillä. Reunukset olivat puheenaiheena vähän, no jaa vähän ja vähän… joka tapauksessa herätti huomiota, samoin kuin koristekate, jota levitin pensaitten alle.

 

Kesäkeittiö ja lepopaikka 

Onni on laittaa ruokaa ulkona, mutta miten? Katseltiin ja ihmeteltiin, päätyen puilla lämmitettävään tapaukseen. Alustaksi hankittiin pieniä 30x30 betonilaattoja. Siitä tuli hyvä, mikä ilo ja autuus.

Vauhti oli kova, mutta lepopaikkaa kaivattiin myös. Vaatimus oli melkoinen, aikuisen miehen oli mahduttava makuulle suorana. Puutarhakeinu löytyi huonekalukaupasta ja muut kalusteet toisesta.

 

Keinu asetettiin koivun alle ja kalusteet vanhalle terassille.

Ja vihdoin saatiin vähän kukinnaniloakin,

 mustasilmäsusanna ruukussa 

ja pioni, keijunkukka ja sinilatva penkissä.

 

Ja sokerina pohjalla nuorimpien lasten äitienpäiväruusu kukkii penkissä!

Pihaprojekti alkaa

Meillä oli mukana jasmikepensas, juhannusruusu ja muutamia perennoja.

Halusin ensimmäiseksi takaosaan kadunpuoleiseen kulmaan näkösuojaa, mutta se ojanne. Päätimme heti tasoittaa sitä. Silppusimme ja siirsimme sinne kaiken pihasta löytyvän ja irti saatavan kasvimateriaalin, lehdet, ruohosilpun, oksasilpun ja kukkapenkin paikasta ruohotuppaat.

Kukkapenkki päätettiin tehdä pihlajarivistön viereen. Ja niin alkoi hillitön kaivaminen. Kukkapenkin kaivannosta maa siirtyi myös pihanperän alankoon. Syksy painoi päälle ja näytti vahvasti, ettei kukkapenkki valmistu ajoissa.

No ei se mitään. Mukana tuodut perennat olivat purkeissa ja pusseissa mullan kanssa. Ne siirtyivät hyvässä järjestyksessä kukkapenkkikaivantoon ja saivat peitokseen oksasilppua ja lehtiä, maisemointikankaan ja lisää oksasilppua.

Jasmike ja ruusu saatiin istutettua, mutta perennat joutuivat talvehtimaan kukkapenkkiä varten kaivetussa kuopassa syksyn lehtien ja peitteiden alla.

Jonkinlaisen valeistutuspenkin sain sentään tehtyä pieniä ruusujuurentaimia varten.

Myöhemmin lumi peitti armeliaasti kaiken.

Voikukkaviidakko…

Tulin tähän pihaan heinäkuussa 2011. Pihassa rehotti noin 70cm pitkä voikukka ja muutama villiintynyt kurtturuusu.

Piha oli masentavan autio, pitkähkö ja lisäksi omituisen muotoinen. Asuntoon nähden kadun puolelta huomattavasti pidempi kuin naapurin puolelta.

Pihan takaosassa oli niin paljon alempana, kuin muu osa pihaa, että siellä oli melkein oja. 

No, oli kadunpuolella pihlajarivistö, pensasmaisesti kasvavana. Iso koivu ja mahtava mänty. Lisäksi löysin pari puskaa keisarinkruunua eli ruskoliljaa.