Ollaan uuden tilanteen äärellä myös pääsiäisen suhteen. Näin palmusunnuntaina minun luonani ovat lapsenlapseni käyneet virpomassa tavallisesti.
Nyt ei normaali virpominen tietenkään tullut kysymykseen. Sain mukavan kortin pieneltä koululaiseltani. Hän oli askarrellut sen mummolle, kun virpomaan ei pääse.
Ja illalla toisen perheen lapset virpoivat mummon etäyhteydellä, videopuhelun välityksellä. Lapset olivat tehneet kauniit virpomavitsat ja lukivat lorunsa vitsojensa kera.
Mummu ilahtui ja liikuttui niin kovasti, että ei enää muista minkälaisen lorun lapset lukivat. Palkiosta keskusteltaessa ihana eskarilainen tuumasi, että no sitten kesällä ehtii.
Voi mummon ihanat kullanmurut, on niin ikävä, että melkein koskee.
Toivottaan, että tästäkin selvitään! Ei, kyllä tästä selvitään!
