Karviaispensaan hankin täysin suunnittelematta mielijohteesta lajikkeen nimen takia. Kaikki lähti oikeastaan siitä, että löysin vuosien 18 ja 19 vaihteessa omavaraisuus-ryhmän facesta, Ryhmässä oli ollut porukka, joka kirjoitti blogeissaan sarjaa omavaraisuuteen siirtymisestä, sen iloista, suruista ja haasteista. Jokainen bloggaaja kirjoitti omasta tilanteestaan ja omilla ehdoillaan, mutta jonkinlainen yhteinen teema oli olemassa ja yhteinen ilmestymisaika oli sovittu, kuten myös se, että jokainen lisäsi linkit toistensa kirjoittamaan julkaisuun.
Ryhmä suunnitteli samanlaista juttua myös vuodelle 2019 ja tiedusteli osanottajia. Innostuin asiaan ja vaikka minun piha on pieni eikä siellä kasvanut oikeastaan muuta kuin koristekasveja. Ajattelin, että nyt on oiva tilaisuus muuttaa suuntaa. Tein iloisesti suunnitelmia, mitä kivaa voisin tehdä ja osallistuin sarjaan. Linkki sarjan ensimmäiseen osaan > Suunnitelmia
Keväällä 2019 liityin myös paikalliseen puutarhaseuraan ja osallistuin seuran retkiin. Seuran retkellä kävimme puutarhan taimimyymälässä ja siellä oli myynnissä tämä minun nimikko Karviainen,
Istutin karviaispensaani viimein syksyllä, koska piha meni uusiin puihin osin minusta riippumattomista syistä.
Keväällä karviainen lähti hyvin kasvuun.
Ja viimein Karviaismarja on karvainen marja!
Vai kuinka?
Minulla kasvaa tuollainen pellon reunassa. Karvainen karviainen on karviaisen perusmuoto...
VastaaPoistaAhaa, mielenkiintoista.
PoistaKarviaiset ovat todella hyvän makuisia marjoja ja meilläkin puskia on kolme kappaletta. Neljäkin oli, mutta yhden annoin poikani perheelle. Karviaisesta tulee muuten hyvänmakuista mehua ja jo pelkkä väri on herkullisen näköinen.
VastaaPoistaMukavaa elokuun jatkoa. Nautitaan hienoista ilmoista. 😊
En ole milloinkaan kokeillut tehdä mehua. Mukavaa elokuun jatkoa myös sinulle.
PoistaMeillon yks karviaaspuska. Siinä kasvaa punaasia ja keltaasia marijoja. Anoppiku o tyätäny molemmat samahan kuappahan.
VastaaPoistaKarvaasia karviaasia kasvoo mumman puutarhas ja kävin niitä siältä kersana ahkerasti syämäs. Toine miniä hävitti ne suureksi harmikseni, eikä niitoo sittemisin vastahan tullu.
Tuon perusteella se on vanha lajike.
PoistaEttä sellainen karviainen!
VastaaPoistaOlihan se aikamoinen yllätys.
PoistaOho, enpä olekaan ennen nähnyt karvaista karviaista! Mahtaa olla metkan tuntuinen suussa :D
VastaaPoistaKyllä vaan, mutta marjat ovat makeita.
PoistaOmpa mielenkiintoinen tieto tästä karvaista. En ole moista nähnyt.
VastaaPoistaMeillä kasvaa tuollainen lajike tosin se muutuu kypsyessään tumman punaiseksi on siis karvainen silti tuo hedelmä kuten tässäkin vihreän sijasta oikein tumman punainen.
VastaaPoistaOlen etsinyt sellaista karviaista. Tuttu lapsuudesta. Antakaa vinkki jos ttäiiätte mistä saa?
VastaaPoista