sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Kevään ja kesän muiston haaste II

Sain haasteen Navettapiian Puuhamaalta ja sen on laittanut alulle Lappalainen etelässä blogin Nila.

Joten palaamme siis menneen kevään ja kesän tunnelmiin.















Keväällä innostun joka kerta uudelleen valkovuokoista ja scilloista. Vaikkakaan ne eivät ole ensimmäiset kukkijat. Ensimmäisenä tulevat muut pikkusipulit.














Minulle kulunut kesä tarkoitti pihan uudistuksen eteenpäin saattamista. 

Viereisessä kuvassa ovat juuri istutetut vadelman taimet. Niiden viereen asettelin punaiset pihakivet askelkiviksi. Myöhemmin kesällä siirsin ne pois. Keksin niille muuta käyttöä.


Antiikkikivistä rakentelin polun istutusalueen ja puutarhakeinun väliin. Istutusalue oli edellisen kesän jäljiltä ihan keinun viereen asti. Halusin kuitenkin tähän kohtaan polun, josta pääsee pensasistutukselle.



























Kivikon tein uuteen uskoon eli madalsin etureunaa huomattavasti.














Viime kesänä kukki tämä varreltansa pieni, mutta kukaltansa suurehko iiris ensimmäisen kerran. Istutin sen useampi vuosi sitten juurakkona ja edellisenä kesänä vaihdoin sen paikkaa vähän huolimattomasti, ajatuksella, että kunhan nyt johonkin lykkään.














Köynnösruusu Pohjantähti















Mantsuuriankärhö oli kuitenkin hengissä, vaikka alkuun luulin menettäneeni sen.














Edelliskevään puutarhareissulta hankittu varsankello kukki todella runsaasti keskikesällä.


Kurjenpolvetkin kukkivat siirtelyistä huolimatta.

Haasteen säännöt:

Haasteen voi toteuttaa kuvasarjana ilman tekstiä tai jutustelun kera, miten itse kukin haluaa. Kuvien määrä on haasteessa vapaa. Kuvat saavat olla myös aiemmin julkaistuja. Kevät- ja kesämuistot saavat olla myös puutarhan ulkopuolelta. Jospa tämän haasteen avulla löytyy uusia kivoja blogeja ja mielenkiintoisia kasvituttavuuksia.

Napatkaa haaste, jos vielä olette kiinnostuneita. Onnea on muistella kesää!!




























12 kommenttia:

  1. Kukkaisat kesämuistot. Pidän edelleen tuosta kivikostasi. Hyvää sunnuntaita ja alkanutta marraskuuta!

    VastaaPoista
  2. Myös pihan muutostyöt ovat osa kesää ja tärkeitä kuvata ja kirjata muistoihin.
    Upea kokoelma kurjenpolvia!

    VastaaPoista
  3. Kyllä tua scilla/valakovuakkopenkki kovin kevääset fiilikset nostaa. Vai näytti sunki mantsyyriankärhö hävinnehen, nii mullaki, mutta sulla kukkii kuitenki nuan hyvi. Puutarhan hoitaminen/rakentaminen on jatkuvaa suunnitelmien muuttamista, mutta sehän se siinä nii mukavaa onki. Mukavaa marraskuun alakua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi keväästä ei tiedä. Tuo paikka jäi oman pihani ulkopuolelle.

      Poista
  4. Kauniin värinen iiris. Kivistä ladottu polku on kiva ja helppohoitoinen.

    VastaaPoista
  5. Sinulla ollutkin kova homma pihasi uudistamisessa. Nyt oltanee jo voiton puolella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, viimeistelyä vailla. Alueitten välissä kulkevan polun viimeistely on tekemättä. Toisaalta pihahan ei ole koskaan valmis. 😉

      Poista
  6. Löysin vaikka et käynytkään vinkkiä antamassa että olet vastannut haasteeseen. ❤
    Mukavaa kun kiinnostuit haasteesta ja vastasit näin mukavalla tavalla. Sinulla on paljon erilaisia kurjenpolvia. Sanotaan että iirikset ja kurjenmiekat eivät saisi olla kovin syvälle istutettuna. Josko nyt oli sopivasti kun innostui kukkimaan näin kauniilla kukalla. Pihasi on kaunis ja siisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, anteeksi, kun olin ajattelematon. Ja kiitos. Olen vähän avuton noitten iiristen ja kurjenmiekkojen kanssa.

      Poista